keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Alusasun mallausta kotikennellissä

Karvattomalla koiralla on talvisin kylmä, sehän tiedetään. Toistaiseksi odotan kutimet valmiustilassa ja tikkikangas piirongin päällä todellisen tarpeen ilmaantumista. Hellihän saapuu kotiin vasta kahden ja puolen viikon kuluttua.

Ystävääni koiravaatetuksen pohtiminen naurattaa. Hekottelimme pitkään ajatukselle, jos kaupoissa myytäisiin koirille suunniteltuja Thermo layereitä. Siis niitä Tekniikan maailma -lehden testaamia hyperoloihin suunniteltuja alusasuja. Joita mainostettaisiin tietenkin myös lehden antamin tähtitaulukoin.

Tänään Helli testasi ensimmäistä kertaa vaatetta. Herkullisen punaista alusasua, jonka saaminen päälle oli nopeaa ja vauhdikasta hampaiden väläyttelyn ja raajojen sätkimisen sekamelskaa. Nyt koira painaa varmasti alle kilon ja on säkäkooltaan kymmenkunta senttiä, mutta miltä vaatettamistuokiot näyttävätkään sitten, kun koko on moninkertaistunut. Tätä pukeutumisasiaa on varmasti syytä harjoitella, melko useasti, nyt kun se on vielä pieni.

Vielä huomio punaisesta alusasusta ja koirasta: mitä tyylipuhtaita judokakuperkeikkoja koiranpentu tekikään yrittäessään saada vaatetta ympäriltään (ja niskan päältä) pois. Hellin sisko Leni näytti suhtautuvan toimenpiteeseen rauhallisemmin, sikäli kun ehdin sivusilmällä vilkaista Sari-kasvattajaa ja Leniä puvun sovituksessa oman tahtotaiston tiimoilta.



Huomaa kuvissa tapahtuvat jumppaliikkeet: ylemmässä ympyräkierto ja alemmassa nyrkkeilyruopsutus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti